Suomalaisten elämäntyyli ja rahankäyttö

Suomalaiset ovat usein vaatimattomia ja säästeliäitä. Lottovoittajatkin jatkavat työssä käymistä, ja hankkivat pramean urheiluauton sijaan pieniruokaisen perheauton – jos edes hankkivat autoa. Vaatteillakaan ei tavata koreilla. Varakkaatkin ostavat vaatteensa usein ruokakaupasta, tai kirpputorilta. Suomalaiset ovat innokkaampia käyttämään rahaa kotiinsa kuin vaatteisiinsa tai ulkonäköönsä, mikä on aivan toisinpäin kuin esimerkiksi naapurimaassamme Venäjällä.

Mihin suomalaiset sitten käyttävät rahaa? Suomalaisten yleisin kuukausipalkka on 2500–2600 euroa, mistä tietenkin Verohallinto kahmaisee aika siivun, mutta miten loput käytetään?

Asumiseen menee noin kolmannes rahoista

Asumiskustannukset, kuten asuntolaina tai vuokra sekä sähkölasku vievät noin kolmanneksen suomalaisten rahoista. Helsingissä asuminen on kaikista kalleinta, voihan yksiönkin vuokra Helsingissä olla noin 1000 euroa.

Liikkuminen vie kymmenesosan palkasta

Harva asuu niin lähellä työpaikkaansa, ettei tarvitse autoa tai edes bussikorttia. Toki myös vapaa-ajalla liikutaan edestakaisin. Pitää käydä kaupassa, viedä lapset hoitoon ja harrastuksiin, kuskata kissaa eläinlääkäriin, kuljettaa mummoa tai saapua ajoissa kunnanvaltuuston kokoukseen. Auto tai julkisen liikenteen maksut vievät noin 10 % suomalaisten tuloista. Uuden ja lainarahalla tai osamaksulla hankitun auton ylläpitäminen on kaikista kalleinta, sillä lainanlyhennykseen voi mennä satoja euroja kuussa. Vaikka autolla ei ajettaisi paljoakaan, syntyy vakuutuksista, veroista ja esimerkiksi parkkipaikkamaksuista jatkuvia kuluja.

Koira autossa

Pariskunta syö 500 eurolla kuussa

Sinkut käyttävät ruokaan noin 300 euroa kuussa, pariskunnat taas noin 500 euroa. Lapsiperheeltä kuluu ruokakauppaan vieläkin enemmän, tuntuuhan varsinkin teinien nälkä loputtomalta. Suomalaiset arvostavat hyvää ruokaa ja ovat valmiita maksamaan arvojensa ja makunsa mukaisesta ruoasta. Lähi- ja luomuruoan suosio on kasvanut, ja moni suomalainen on jättänyt lihan pois ruokavaliostaan. On toki heitäkin, jotka pystyvät kasvattamaan, metsästämään, kalastamaan tai keräämään miltei kaiken ruokansa itse, mutta suurimmalla osalla ei ole tähän aikaa. Muut ostavat ruokansa lähikaupasta, automarketista tai ruoan verkkokaupasta. Jonkin verran ruokaa ostetaan myös suoraan tuottajilta.

Lemmikkeihin kuluu yli 130 euroa joka kuussa

Suomessa on vähintään 700 000 koiraa, ja rohkeimpien arvioiden mukaan jopa 1,5 miljoonaa kissaa. Moni kissa ja koira syö edullista markettiruokaa, mutta madotukset, rokotukset, vakuutukset ja esimerkiksi kissanhiekka nostavat lemmikkeihin käytetyn rahasumman arvioiden mukaan yli 130 euroon kuukaudessa. Muita kuluja ovat kynsien leikkaaminen, turkin trimmaaminen ja esimerkiksi koirakoulu. Vain harva koira käy koirien päiväkodissa, minkä kuukausimaksut voivat olla yli 300 euroa, mutta yksi ainoa eläinlääkärikäynti voi maksaa tuon verran. Jos esimerkiksi koiran tiineyden kanssa on ongelmia, voi eläinlääkärilasku olla jopa yli tonnin.

Kesäloma jättää noin 1400 euron loven kukkaroon

Kesäloma jättää loven monen suomalaisen kukkaroon, sillä suomalainen kuluttaa grillaamiseen, polttoaineeseen, huvipuistoon, lomareissuun ja muuhun lomanviettoon arvioiden mukaan jopa yli 1400 euroa kuussa. Moni vetääkin Visan tai Mastercardin tappiin kesälomansa aikana, ja sitä maksellaan pois koko syksy.

Uhkapelit ovat suomalaisten suosiossa – reilu 40 euroa sekä rahapeleihin että kuntoiluun

Suomalaiset käyttävät sekä liikuntaharrastuksiin että uhkapeleihin noin 500 euroa vuodessa. Koska kaikki eivät pelaa tai harrasta liikuntaa lainkaan, tarkoittaa tämä sitä, että muut kuluttavat näihin rahareikiin heidänkin edestä. Liikuntaharrastus voi tarkoittaa esimerkiksi uimahallilippua, kuntosalikorttia tai joogastudion sarjakorttia – niistä syntyy äkkiä reilu 40 euroa kuussa.

Uhkapelit

Vain harva suomalainen sijoittaa, eikä monellakaan ole säästössä rahaa pahan päivän varalle. Siitä huolimatta suomalaiset ostavat lottokuponkeja ja muita Veikkauksen pelejä 500 eurolla vuodessa. Lisäksi monet suomalaiset pelaavat erilaisilla nettikasinoilla – lue lisää Bonusninjasta.

Mihin muuhun suomalaiset kuluttavat rahaa?

Jouluruokiin ja joululahjoihin kulutetaan noin 500 euroa vuodessa. Alkoholi ja tupakka vievät suomalaisen tuloista keskimäärin 800 euroa vuodessa, ja kosmetiikkaan käytetään noin 170 euroa. Vaatteiden osuus suomalaisten vuosikulutuksesta on vain noin 90 euroa. Sisustus ja muut kodintavarat vievät suomalaisen vuosipalkasta keskimäärin noin 130 euroa, ja terveydenhuoltoon kuluu keskiarvoisesti noin satanen.

Tietoliikenteen vuosihinta on noin 70 euroa, hotellit ja ravintolat vievät noin 150 euroa ja kulttuuriin sekä muuhun vapaa-ajan viettoon palaa miltei 300 euroa (voihan teatterilippu maksaa miltei kolmekymppiä). Koulutukseen suomalaiset eivät investoi paljoa: keskimäärin vain noin 5 euroa kuussa. Tämä selittynee esimerkiksi kansalaisopistojen ja kesäyliopistojen matalilla kurssimaksuilla.

Kuinka uhkapelit vaikuttavat elämääsi?

kasinosirut

Kasinot ilman rekisteröitymistä ovat vain parin klikkauksen päässä. Lähes jokaisella aikuisella suomalaisella on älypuhelin, millä pääsee pelaamaan mobiilikasinolle käytännössä missä vain. Kasinot ilman rekisteröitymistä tarjoavat ainutlaatuisen sujuvan pelikokemuksen, sillä aikaa ei mene rekisteröitymislomakkeiden täyttämiseen tai esimerkiksi henkilöllisyyden varmistamiseen erilaisia dokumentteja skannailemalla. Riittää, että otat esiin verkkopankkitunnuksesi ja siirrät rahaa pelitilillesi – näin hoidat samalla kertaa sekä pelitilin avaamisen, tunnistautumisen että rahan siirtämisen. 

Monet kasinot antavat uudelle pelaajalle kasinobonuksia heti ensitalletuksen yhteydessä, joten pelikassaasi voi ilmestyä huomattavasti suurempi määrä rahaa, kuin olet sille tallettanut. Jotta voit pitää bonusrahat, pitää ne pelata tarpeeksi monta kertaa. Peleille annetaan aikaa esimerkiksi kaksi viikkoa, joten kerralla niitä ei tarvitse pelata. 

Nettikasinolla pelaaminen on varsin helppoa, hauskaa ja houkuttelevaa. Uhkapelien pelaaminen on varsin suosittua. Millaisia vaikutuksia netin rahapelien pelaamiselle voi olla elämääsi?

Jättipotti muuttaa elämän

Erilaiset kyselytutkimukset ovat osoittaneet, että ihmiset pelaavat kasinopelejä nimenomaan rahan takia. Kun Pentti, Leena, Matti tai Sanna kirjautuu nettikasinolle, hänen silmissään kiiltelevät dollarin – vai pitäisikö sanoa euron – kuvat. Nettikasinoilla jaetaan isompia ja pienempiä voittoja. Joskus pelistä voi voittaa vain muutaman tonnin, kun taas joskus jaossa on jopa kymmeniä miljoonia euroja. Pienen riskin peleissä on tyypillisesti iso palautusprosentti, mutta paremmat mahdollisuudet voittaa satasia tai tonneja. Jackpot-peleissä voi olla jaossa vaikka 50 000 000 euroa, mutta palautusprosentti on huonompi, ja voiton todennäköisyys heikompi. Huonompi palautusprosentti selittyy sillä, että nettikasino kasvattaa voittosummaa sitä mukaa, mitä enemmän peliä pelataan, ja päävoiton kasvattamiseen tarvitaan pelaajien panoksia. 

Tonnilla voi lähteä rantalomalle. 15 000 eurolla voi jo hankkia uuden auton (tosin aika pienen ja perusmallisen, mutta kuitenkin). 100 000 euroa riittää jo keskustakaksioon monissa kaupungeissa. Jos voitat miljoonan, on se monille ihmisille yli 30 vuoden bruttopalkkoja vastaava summa. Miljoonalla eurolla voisi toteuttaa monia unelmia, kuten shoppailla sydämensä kyllyydestä tai jäädä varhaiseläkkeelle.

Pelikortit ja kasinosirut

Kymmenen, kaksikymmentä tai viisikymmentä miljoonaa euroa on niin käsittämätön summa, ettei sitä voi tavallinen ihminen oikein hahmottaakaan. Jos kävisi niin hyvä tuuri, että tuollainen päävoitto osuisi kohdalle, muuttuisi elämä todella radikaalisti. Harmi vain, että monilla rahapelien päävoittajilla jättipotti aiheuttaa myös negatiivisia asioita, kuten stressiä, mielenterveysongelmia, yksinäisyyttä ja todellisuudentajun hämärtymistä.

Aivojen nollaus ja tekemistä käsille 

Rahapelejä pelataan siksi, että niiden avulla voitettaisiin rahaa, mutta nettikasinot tarjoavat myös täytettä arkeen. Kiireisillä ihmisillä kalenteri on aina täynnä, eikä arkipäivään jää montaa vapaahetkeä. Jos kokousten välissä on 5 tai 10 minuuttia, ei siinä ajassa ehdi käydä missään eikä välttämättä tehdä mitään järkevää. Älypuhelin on kuitenkin mukana, ja sitä kautta myös mobiilikasino – pari peliä sopii pieneksi palauttavaksi ja virkistäväksi hetkeksi. Jos peleissä vielä voittaa jotain, on se pelkkää plussaa.

Mobiilikasinolla voi pelata myös bussia odottaessa tai esimerkiksi asiakaspalvelupisteeseen jonottaessa. Jos et halua vain seistä tumput suorina tai tahdot ajatella hetken jotain muuta kuin työasioita (vai vastaavanlaisia stressaavia ajatuksia), voit kaivaa esiin älypuhelimen. Sen sijaan, että trollaisit keskustelupalstoilla tai kadehtisit muiden somepäivityksiä, voit käyttää ajan johonkin mukavampaan, ja ottaa muutaman pelin nettikasinolla. Hallittu pelaaminen ei aiheuta pahaa mieltä itselle tai muille, vaan nollaa aivot ja antaa niille jotain kivaa ajateltavaa.

Nettikasinoa voi myös käyttää aivojen nollaamiseen työpäivän tai -viikon jälkeen. Kun saat nipistettyä itsellesi pienen tovin ennen kodinhoitoa ja lasten kuskaamista paikasta toiseen, jaksat paremmin. 

Kasinopelien negatiiviset vaikutukset 

Kaikilla homma ei pysy hanskassa, vaan mopo alkaa keulia ja lähtee lopulta käsistä. Niin alkoholi kuin nettikasinot voivat aiheuttaa riippuvuutta, ja johtaa taloudellisiin, psyykkisiin sekä sosiaalisiin ongelmiin. Riippuvuuden voi kehittää melkein mihin vain, myös seksiin ja nenäsumutteisiin. Kun pelaat nettikasinolla, pelaa maltillisesti ja vastuullisesti. Jos pysyt itselle asettamissasi rajoissa niin peleihin käytetyn ajan kuin rahankin suhteen, ei sinulla ole syytä olla huolissasi. Mikäli läheisesi alkavat huomautella sinulle pelaamisesta, arvioi tilanteesi uudestaan. Yksi merkki ongelmapelaamisesta, mikä vaatii hoitoa, on kykenemättömyys olla pelaamatta. Jos tauon pitäminen tuntuu haastavalta tai mahdottomalta, on tilanteeseen puututtava jo pikaisesti. 

Uhkapelaamisen historia Suomessa

Suomen lippu

Suomalaiset ovat maailman eniten pelaavien kansojen joukossa. Koska uhkapeleissä on todennäköisempää hävitä kuin voittaa, kuuluvat suomalaiset myös eniten häviäviin kansoihin. Häviämme jopa enemmän kuin muut pohjoismaalaiset. Veikkaus ja ulkomaiset rahapeliyhtiöt keräsivät vuonna 2018 keskimäärin 370 euroa jokaiselta suomalaiselta. Luvussa on otettu huomioon myös pikkuvauvat ja he, jotka eivät pelaa koskaan. Näin ollen Suomessa on ihmisiä, jotka pelaavat ja häviävät muidenkin edestä. Ongelmapelaajat ja peliriippuvaiset voivat laittaa rahapeleihin vaikka tuhansia euroja päivässä. Veikkauksenkin jättituotot syntyvät noin 5 prosentilta sen pelaajista kerätyistä rahoista. Suomalainen ei siis voita aina.

Miten tähän on tultu? Miten suomalaisista on tullut pelikansaa, ja miksi Suomessa on mahdollisuus pelata rahapelejä käytännössä kaikkialla (rahapeliautomaattien sijoittelu ei lakkaa hämmästyttämästä ulkomaalaisia)?

Uhkapelaaminen Suomessa vuosina 1920–2020

Suomessa lienee pelattu uhkapelejä jo satojen vuosien ajan. On melko varmaa, että rahapelejä pelattiin jo 1700-luvulla, ehkä sitä aiemminkin. Rahalla pelaamista pidettiin kuitenkin paheellisena, eli syntisenä. Rahapelit olivat kiellettyjä vielä 1920-luvulla, eli sata vuotta sitten. Suomalaiset, jotka halusivat pelata rahasta, matkustivat Ruotsiin pelihimonsa ajamina. Ruotsissa rahapelien pelaaminen ei ollut laitonta.

Tuore valtio hoksasi, että rahapeleillä voi tienata. Näin ollen Suomi päätti laillistaa uhkapelit ja perustaa Veikkauksen. Vuosi oli 1940, ja monopoliaseman saavan yhtiön nimi oli ensin Oy Tippaustoimisto Ab. Ensimmäinen peli oli Vakioveikkaus. Jo seuraavana vuonna firman nimi muuttui Oy Veikkaustoimisto Ab:ksi.

Noppa

Iso askel oli Loton aloittaminen vuonna 1971. Arvat tulivat valikoimiin 1981, ja ravivedonlyönti vuotta myöhemmin. 2010-luvun alun mullistavat uudistukset liittyivät verkkopelipalveluun ja lottorivin kallistumiseen.

Vuonna 2017 Veikkaus, ravivedonlyönnin aikoinaan vastuulleen ottanut Fintoto ja rahapeliautomaattien takana oleva Raha-automaattiyhdistys (RAY) yhdistyivät uudeksi Veikkaukseksi. Mikään muu rahapeliyhtiö ei saa toimia tai edes mainostaa Suomessa, mutta netissä kukin saa pelata millä nettikasinolla haluaa. Nettikasinoiden määrä on viime vuosina suorastaan räjähtänyt, ja koska ne tarjoavat pelaajille bonuksia (sekä Veikkausta parempia voittoprosentteja), pelaa yhä useampi suomalainen rahapelejä netissä.

Uhkapelaaminen on naamioitu hyväntekeväisyydeksi

Luetellaanpa kaikki kasinot Suomesta. Listapa jää aika lyhyeksi, sillä tällä hetkellä Suomessa on vain yksi kivijalkakasino, ja se sijaitsee maamme pääkaupungissa. Pelaamaan pääsee silti helposti, sillä maassamme on tuhansia hajasijoiteltuja raha-automaatteja. Koronakriisin alussa oli historiallinen hetki, kun kaikki rahapelikoneet suljettiin. Normaalitilanteessa koneille pääsee 24/7 niin kahviloissa, ruokakaupoissa, ostoskeskuksissa kuin esimerkiksi huoltoasemilla.

Suomessa on käytetty uhkapelaamista kansallisen identiteetin rakentajana, mikä kuulostaa näin esitettynä suorastaan uskomattomalta. Näin asia kuitenkin on. Rahapelit on esitetty kansallismielisenä välineenä ja tapana auttaa sekä valtion koneistoa että yhteiskunnan vähäosaisia. Osa Veikkauksen tuloista meneekin hyväntekeväisyysjärjestöille, ministeriöiden ja poliitikkojen toimintaan sekä veteraanien auttamiseen. Hallitus alkoi mainostaa 1940 perustettua Veikkausta esimerkiksi hokemalla ”Aina kun panostat, suomalainen voittaa”. Näin suomalaisia rohkaistiin pelaamaan enemmän ja enemmän. Vaikka ei olisi tullut voittoa, raha päätyi jollain tavalla auttamaan Suomea ja suomalaisia. Ihmiset lienevät valmiimpia auttamaan ja laittamaan rahaa hyväntekeväisyyteen, jos he saavat lahjoitukselleen jonkin vastineen, vaikka sitten vain mahdollisuuden voittaa rahaa.

Veikkaus on toki tukenut hyväntekeväisyyttä, ja monet järjestöt ovat edelleen täysin riippuvaisia sen antamasta tuesta. Veikkaus on kuitenkin voittoa tavoitteleva yhtiö, eikä läheskään kaikki sen tuotosta kulu hyväntekeväisyyteen. Veikkaus esimerkiksi mainostaa tukevansa peliriippuvaisia, mutta käyttää samaan aikaan huomattavasti isomman summan peliensä mainostamiseen.

Rahapelialalla ei näy taantuma tai työttömyys. Rahapelejä pelaavat eniten juuri työttömät, pitkäaikaissairaat ja eläkeläiset. Osa pelaa yksinkertaisesti saadakseen jotain tekemistä, kun taas osalle on kehittynyt riippuvuus pelaamiseen. Suomalaiset ovat paljon innokkaampia sijoittamaan rahaa pelikoneisiin ja Lottoon, kuin esimerkiksi rahastoihin tai osakkeisiin. Kun asiaa kysytään peliharrastajilta, vastaavat he usein, ettei heillä ole rahaa keskiluokkaisiin vaurastumiskeinoihin, kuten juuri rahastoihin. Rahastoihin sijoittamista pidetään epävarmana ja porvarillisen, kun taas rahapelikoneet ovat tavallisen kansan vaurastumismetodi.

Rahastoihin sijoittaminen ei kuitenkaan vaadi suurta alkupääomaa. Rahastosäästäjäksi pääsee jo kympillä kuussa – summalla, mikä kuluu huomaamatta pelikoneeseen. 370 eurolla vuodessa (keskimääräinen rahapeleihin hävitty summa) saisi laitettua rahastoihin jo noin 31 euroa kuussa. Maltillisen 5 prosentin koron avulla summasta tulisi 10 vuodessa kokoon jo 4805 euroa.

Elämäntyyli Suomessa

Ilmastonmuutoksen myötä myös ympäristöystävällisyys ja luonnonläheisyys on saanut yhä enemmän jalansijaa Suomessa. Yhä useammat ihmiset ovat alkaneet kiinnittää huomiota vihreisiin arvoihin niin asumisen, liikkumisen, syömisen kuin matkailunkin kohdalla.

Lumettomat talvet ovat yleistyneet koko maassa. Vuodenaikojen vaihtelu on horjahtanut noin kuukaudella eteenpäin, ja tämä huolestuttaa monia. Ihmiset siis haluavat suunnata kulutustaan paremmin, minimoida hiilijalanjälkensä ja harrastaa kierrätystä. Suomalaisilla on kautta aikojen ollut vahva luontosuhde, ja muuttuvat olosuhteet kiinnittävät huomiota. Luonnonsuojelulla on Suomessa hyvä jalansija, minkä takia ympäristöystävällinen elämäntyyli on yleistynyt hurjasti.

Kestävä elämäntapa

Maapallo ei kestä, jos jatkamme kuluttamista nykyiseen malliin. Tällä hetkellä viidesosa maapallon väestöstä kuluttaa lähes neljä viidesosaa sen resursseista. Tuo paljon kuluttava viidesosa olemme me länsimaiden asukkaat, jotka olemme tottuneet tuhlailevaan elämäntyyliin. Jos kaikki eläisivät ja kuluttaisivat meidän tapaamme, ihmisten tarpeita varten tarvittaisiin useamman maapallon luonnonvarat. Kulutuksen epätasainen jakautuminen aiheuttaa sen, että osalla maapallon asukkaista on aivan liikaa ja toisilla aivan liian vähän.

Kuluttaminen ei tuo onnea

Kuluttaminen ei tee ihmistä onnelliseksi, vaikka mainokset kaikkialla antavatkin niin ymmärtää. Päin vastoin tämänhetkinen kulutusmallimme ruokkii pinnallisuutta ja tyhjyyttä, jotka vievät poispäin aidosta onnesta ja ilosta. Meidän onnentavoittelumme tavaraa hamstraamalla ylläpitää surullista järjestelmää, jonka tuloksena köyhissä maissa kärsimys lisääntyy, kun tavaraa pitäisi tuottaa yhä enemmän ja halvemmalla.

Suomessa omaa ympäristökuormitustaan voi pienentää poikkeuksellisen helposti pienillä valinnoilla elintason laskematta. Itse asiassa vaihtoehtoisiin elämäntapoihin tutustuminen usein jopa lisää onnellisuutta, sillä näihin liittyy usein yhteisöllisyyttä ja kokemus oman toiminnan merkityksellisyydestä. Pidemmällä tähtäimellä kestävä elämäntapa lisää hyvän elämän mahdollisuuksia myös tuleville sukupolville.

Lähteet:

http://www.juurielo.fi/ymparistoystavallinen-elamantyyli-suomessa/

http://www.luontoliitto.fi/toiminta/kestava-elamantapa